Finnairin sukeltajien syysleiri 29.8.-7.9.2003 sivu1/2 (sivu2)

Syysleiri järjestettiin tuttuun tapaan Prediumissa. Ensimmäistä kertaa vuosiin emme saaneet vuokrattua juuri yhtä tiettyä mökkiä, joka on ollut leiriläisten käytössä viimeiset kaksikymmentä vuotta syysleirillä. Se häiritsi jonkin verran sopeutumista, sillä muutamilla oli nukkumisen kanssa vaikeuksia, kun ei päässyt juuri siihen omaan huoneeseen ja sänkyyn, jossa on aina tottunut nukkumaan. Toiseksi kaivattiin vuosia syysleiriläisten tukialuksena palvellutta Riia ja sen kippareita. Riia seilaa nykyään sisävesillä, mutta onneksi kipparit kävivät ilahduttamassa leiriläisiä entiseen tapaan. Tukialuksena leirillä oli ensimmäistä kertaa Dania, joka kyyditsee kerholaisia kesätiistaisin iltasukelluksilla. Dania osoittautuikin hyvin toimivaksi alukseksi leirille ja sen kippari joustavaksi ja kärsiväliseksi (se oli toki tiedossa etukäteenkin). Parhaimmillaan sukeltajia oli aluksella 15. Sukelluskohteina olivat tietysti Eggo ja Eira. Eggolla sukellettiin viitenä päivänä ja Eiralla kahtena. Näkyvyys kummallakin kohteella , erityisesti Eggolla, oli harvinaisen hyvä, eikä siksi muualle haluttu mennä. Maanantaina kohteemme oli Hangon lounaispuolella oleva "keulakuva" Osborn&Elisabeth. Osa kävi sukeltamassa myös Antoniolla ja Pirtuhylyllä. Sää oli suosiollinen. Viime vuoden intiaanikesää ei aivan toistunut, mutta aurinko paistoi loppuviikosta oikein lämpimästi. Tuulikaan ei pahemmin haitannut sukeltamista.

Leirillä oli majoittuneena keskimäärin kymmenen henkilöä, parhaimmillaan kaksikymmentä. Sukeltajien määrä vaihteli myös, sillä jotku kävivät vain sukeltamassa päivän ja osa vietti yhdeksän päivää. Yhteensä leirillä kävi sukeltamassa tai sukeltajia kannustamassa 27 henkeä. Suurin osa oli kerholaisia, mutta myös Merisukeltajia oli perinteisesti hyvä osanotto, lähes kymmenen sukeltajista oli ystäväseurastamme. Sukelluspäivän päätteeksi käytiin syömässä satamassa sijaitsevassa Navigator-ravintolassa. Keskelle leiriä osui myös suran virallinen perustamispäivä 2.9.1973. Tiistai-iltana olikin aihetta viettää rapujuhlia kahdenkymmenen sukeltajan voimin. Lauantai-iltana oli perinteiset kauden päättäjäistanssit sataman ravintolassa. Parina iltana ihailimme kaukoputkella Kuun kraatereita ja Marsia. Ilman kaukoputkeakin tähtitaivas sekä Kuun ja Marssin silta olivat kaunista katseltavaa.
Leirillä näimme myös paljon eläimiä. Milloin peura meni mökkien edestä tai hylkeitä tuli moikkaamaan Keuliksella. Lintuja oli myös enemmän kuin edellisinä vuosina. Näimme hienon kirjon maamme vesilinnuista, esim. merimetsoja oli valtavina parvina. Myös yksi merikotka, lukemattomia isompia ja pienempiä haukkoja bongattiin. Pienemmät haukat kävivät aivan veneemme läheisyydessä välillä. Yhdellä sorsalla oli jotain meitä vastaan kun yritti suorastaan käydä kiinni, lensi tahallaan melkein päin ja mäkätti kovasti.

Cafe Navigator toimi jälleen meidän muonittajana. Uuden pitäjän voimin saimme nauttia runsaista ja hyvistä aterioista. On niin mukava tulla dyykkipäivän jälkeen valmiiseen pöytään.
Kiitos Johannalle vielä kerran riittävistä annoksista ja joustavasta toiminnasta

Kaikkihan alkaa kamojen siirtämisellä veneeseen ja kompuran tankkaamisella. Jälleen oli vanha rouva Barbara I mukana niin satama touhuissa kuin apuveneenä. Kiitos siitä Elalle ja Jykälle

Uusi rauhallinen kipparimme Mare ja hänen Dania veneensä. Jotka tunnemmekin jo hyvin iltakeikoilta. Veneen kapasiteetti oli yllättävän hyvä.

Kamat päälle ja veteen. Vasemmalla Laura auttaa Prökkiselle vetskaria kiinni ja oikealla Östika ja Joke valmistautuu. Kelithän olivat vaihtelevat, mutta vähän sukellusta haittaavat. Vesi oli ajankohtaan nähden kylmää. Pinta 11-14C ja alhaalla 30m:ssä n.5C. Tämän ansiosta näkyvyydet oli hienot.

Jaa, mikäs sille kompuralle nyt tuli. Kiinnityspultit poikki? Onneksi saimme toisen juniorin lainaksi Merisukeltajilta. Ja sitten lauloivatkin pienet kompurat.Veneessä olikin nyt kolme kompuraa ja parhaillaan 16 henkeä laitteineen. Ahdasta meinasi olla, mutta siihen on totuttu.
Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy takasilta joka helpotti niin veteen menoa kuin ylösnöusua.

Vanhat kipparimmekin Janne ja Poma kävivät leirillä.
Vasemmalla Janne rentona, kun ei tarvinnut olla hommissa ja oikeassa kuvassa laivakoira Anttu Jaanan kanssa..