Joukko Finnairin sukeltajia oli päättänyt lähteä sukeltamaan Norjan
kirkkaisiin vesiin kesällä 97.
Suunnittelu aloitettiin kahden miehen voimin jo aikaisin syksyllä 96. Alussa kuten
jokaisessa reissussa ja sen suunnittelussa niin tässäkin alku oli hidasta ja vaikeaa
mistä yhteystietoja ja osoitteita saisi käsiinsä, oli ongelma joka tuli ratkaista.
Ruotsalaisia sukelluslehtiä tuli lueskeltua aikamoinen määrä. Niistä kävikin silmiin
ruotsalainen opaskirja nimeltään Dyk guiden 96/97 ja eikun suurin odotuksin tilaamaan.
Viikko pari siinä sitten vierähti kirjaa odottaessa viimein sen tultua innolla lukemaan,
ja ajateltiin että ongelmat on pois heitetty paikkavalintojen suhteen.
Kalevi Mansikkamäki suunnitteli yhdessä minun kanssa tiedustelufaksin jota ruvettiin
lähettelemään ympäri Norjan keskuksia.
Aikaa kului ja ihmeteltiin miksi vastauksia ei tule, ja eikun puhelin käteen ja
soittelemaan että mikä tökkii.Sieltähän se selvyys sitten tuli numerot olivat
oppaassa ihan väärin. Ei voi olettaa että Norjan autokatsastuskonttori voisi vastata
kyselyyn sukellushinnoista ja majoituksista. Paikka ratkesi täten helposti koska vain
yhden keskuksen numero oli oikein. Paikka oli Runde dygcenter keskinorjassa.
Paikka oli näin selvillä joten voitiin ruveta kasaamaan porukkaa reissulle
kerhokirjeiden avulla.Ilmoittautuneita tulikin kohtuullisesti kokonaista 12 joista mukana
reissulla oli 7 sukeltajaa Kalevin ja perheen jouduttua viimetipassa perumaan lähtönsä.
Nyt kun porukan koko oli tiedossa voitiin ruveta suunnittelemaan kuljetusta sekä laiva
matkoja. Pitkien suunnittelujen jälkeen päätettiin lähteä reissuun pakettiauton ja
henkilöauton voimin, laivaliput hommattiin Silja lineltä Turusta Tukholmaan ja paluu
Umeosta Vaasaan.
Viimein koitti se odotettu lähtöaamu matka aloitettiin klo 6.00 jotta ehdittäisiin
yhdeksäksi Turkuun. Laiva matka sujui kuten laivamatkat yleensä hilpeästi lauleskellen
ja nukkuen. Perillä Tukholmassa oltiin noin klo 20.00 josta aloitettiin ajo kohti Norjan
rajaa jonne saavuttiin joskus yöllä.
Rajalla haimme leimat kalustolistoihin jotka jokainen oli tehnyt valmiiksi ennen matkalle
lähtöä.
Rajalta suunnistettiin kohti Lillehammeria ja sieltä Ålesundiin tässäkohtaan voitanee
sanoa kaikille jotka suunnittelevat yö ajoa Norjan poikki varatkaa kahvia ja syötävää
mukaan, ettei käy kuin meille että olette koko matkan ilman niita. Me saimme kahvit
vasta 14 tunnin ajon jälkeen lähellä rannikkoa.
Perille Rundeen saavuimme noin 17 tunnin ajon jälkeen jolloin kaikki olivat
enemmän tai vähemmän väsyneitä.Vastassa oli keskuksen omistaja Björn sekä
jokapuolelle ehtiva koira. Björn esitteli meille tulevan viikon majapaikkamme jonka
yhteydessä oli myös hänen liikkeensä sekä sukelluskausi asuntonsa. Keskuksessa oli
alakerrassa pieni välineliike sekä iso oleskelu / varustetila, yläkerta muodostui
olohuoneesta, keittiöstä ja muutamasta makuuhuoneesta.
Koska oli sunnuntai meille tuli mieleen mistäs ruokaa saisi, kun liikkeet ovat kiinni.
Tähän isäntämme sanoi, no proplema, ja soitti kauppiaalle joka aukaisi kaupan meitä
varten.
Syötyämme aloitimme valmistautumaan illan
viettoon kuka mitenkin pääasiassa nukkuen missä sattui. Minäkin kapealla ruokapöydän
penkilla. Illanvietto muuten jäi hyvin lyhyeksi koska porukka nukahti hyvissä ajoin
ennen iltauutisia.
Koittihan se aamu viimein väsyneille reissaajille, tukevan aamupalan jälkeen oli aika
viimein lähteä sukeltamaan.
Sukellukset suoritettiin kumiveneen tapaisella veneellä johon mahtui kerralla 12
sukeltajaa sekä varusteet, sukelluspuvut puettiin päälle jo rannassa koska kohteille
oli maksimissaan puolen tunnin ajo. Ensimmäinen sukellus tehtiin kelppimetsään
joka oli hyvin kaunista ja yllättävän tiheää sekä aika runsaalla elämällä
varustettua näkyvyys vedessä oli noin 10-15m johtuen suhteellisen kovista tuulista joita
alueella oli. Sukellusparit muotoutuivat sukelluksen aikana seuraaviksi. Esa sukellusta
noin 20 vuotta sekä Susu sukelluksia 6 kertaa, Jari sukelluksia 150 kertaa ja Tiina
sukelluksia 20 kertaa, viimeisenä parina sukelsivat Kimmo 80 kertaa,Poma75 kertaa sekä
Vekku 60 kertaa. Esasta tuli porukan äitee hänen ollessa muita 30 vuotta vanhempi.
Sukellusten välissä käytiin aina keskuksella täyttämässä pullot sekä itsemme.
Toinen sukellus oli kalastus sukellus kauniilla hiekkapohjalla, on muuten aivan erilaista
pyydystää punakampeloita kuin tavallisia kampeloita Suomessa. Kalasaalis oli runsas jota
syötiin sitten pari päivää.
Seuraavan päivän sukellukset suuntautuivat myös läheisille
poukamille.Rapuja oli jokaisessa paikassa paljon kun vain oppi ne löytämään. Kaloista
voitanee mainita isot silliparvet sekä rasvakalat, myös långe näkyi eräässä
kivenkolossa.
Suurin osa sukelluksista oli maisemasukelluksia kunnes koitti viimeinen päivä jolloin
meri oli kuulemma niin tyyni että voitiin lähteä Arisan hylylle josta oltiin koko
viikko katsottu videoita ja toivottu tyyntä keliä.Mainingit olivat vain parimetrisiä
kun Björn ajoi veneen gps:llä kohteen päälle ja ilmoitti että veteen siitä.
Hylky on noin 30m syvyydessä jossa näkyvyys on 20-30m vaakaan, lamppua ei
välttämättä tarvitse muualla kuin sisätiloissa. Hylystä on sukelluskunnossa vain
keula osa noin 30m matkalta, mutta silti se on todella vaikuttava kokemus.
Björn oli määrännyt kokonaissukellusajaksi 23minuttia oli muuten ainutkerta kun aika
määrättiin. Päivän toinen sukellus oli Hollantilaiselle vuonna 1700 ja jotain uponnut
purjealus,
Poma ja Tiina Saaliineineen ei siellä kyllä mitään alusta ollut vain tykkejä.
Viimeisenä iltana sitten nautittiin hieman väkijuomia kuka enemmän kuka vähemmän.
Aamulla lähdettiin kohti Trontheimia jonne matkaa kartalla on noin 300km ja johon aikaa
kului noin 7tuntia. Norjassa ei ole suomalaisia maanteitä, suoraa pätkää ei tiestä
paljon löydy ja ojat ovat välillä sitten hippasenverta syvät.
Ruotsin raja ylitettiin joskus alkuillan aikana, jolloin matkanteko jo kävi nopeammin
teiden parannuttua huomettavasti.Yöpyminen suoritettiin Sollefteåssa josta oli Umeoon
enään lyhyt ajo matka seuraavana aamuna josta laiva lähti klo 12.00. Laivalla syötiin
ja tehtiin ostokset joiden jälkeen odotettin vain Suomeen saapumista.Suomessa edessä oli
vielä ajo Helsinkiin.
Näin reissu oli ohi ja kaikki olivat tyytyväisiä matkan antiin. Norjalaisilta saatujen
tietojen mukaan Runde on yksi Norjan parhaista sukelluspaikoista. Pienenä varoituksena
sanottakoon se että juhlintapaikkoja alueella ei ole jos niitä haluaa.
Paikan osoite on Runde Dykkesenter Postboks 5 6096 Runde puhelin +47-94665958,Faksi
+47-70085990
Matkakustannukset ovat kohtuulliset koska majoitukset ja sukellukset sisältäen
vapaat ilmantäytöt olivat 1850Nkr siihen lisää ruoka joka tuli noin 300nkr jokaiselta
henkilöltä + polttoaineet. Omatoimisukeltajille tiedoksi että keskuksella on hyvät
ilmatäyttölaitteet joihin mahtuu kerralla kahdeksat pullot täyttöön ja varaosia on
runsaasti tarjolla koska keskus on Spiron ja Teknisubin edustaja. Ei sukeltaville
seuralaisille alue on mukava matkakohde jos linnut ja kauniit maisemat kiinnostavat,
patikointi alueella on suosittu harrastus myös itse norjalaisille.
Koonut Jari Petäjä