Ennen 1950-lukua sukellettiin Suomessa
ainoastaan vedenalaista työtä tekemään.
Varhaisimmat maininnat työsukeltajista
ovat 1600-luvulta. Sukeltajat nostivat laivojen hylyistä tavaraa ja tekivät
vedenalaisia rakennustöitä. Sodan jälkeen 1950-luvulla
perustettiin
laivaston sukellusyksikkö.
Ensimmäisenä urheilusukeltajana mainitaan Erkki Koivusalo, joka oli itse hankkinut käyttöönsä
happilaitteen ja kypärän. Vuonna 1956 perustettiin
Amatördykarklubben ja samana
vuonna 7.11.1956 Urheilusukeltajain Liitto.
Finnairin Urheilusukeltajat –niminen
kerho perustettiin 2.9.1973. Perustavassa kokouksessa oli läsnä kahdeksan jäsentä.
Tuolloin seuran puheenjohtajana toimi Jyrki J Lahtinen, sihteerinä
Maarit Kosonen, varapuheenjohtajana
Aarre Niinimäki, rahastonhoitajana Markku Ryhänen sekä johtokunnan jäsenenä Heikki
Moisio. Jäsenmaksu oli 5 markkaa ja liittymismaksu kaksi
markkaa.
Seura oli vuokrannut viikoittaisen
hallivuoron Järvenpään uimahallista sukellus- ja
uintiharjoituksia varten. Alkuvuosina seuran jäsenmäärä
pysyi pienenä, samoin toiminta vaatimattomana ja se lakkasi
käytännössä toimimasta muutamaksi vuodeksi.
Seura perustettiin uudelleen 3.5.1978.
Kokous pidettiin II-hallin kokoushuoneessa. Läsnä
kokouksessa oli 11 henkilöä. Puheenjohtajaksi valittiin
Heikki Moisio ja sihteeriksi Jarmo Leskinen. Hallituksessa toimi
kuusi jäsentä, puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi
varapuheenjohtaja Esa Teerioja, rahastonhoitaja Hannele Pulkkinen
sekä jäsenet Kari Viljanen ja Kari Husso. Kerhon kantavia
jäseniä olivat tästä eteenpäin vuosien jopa
vuosikymmenten ajan Moisio-Teerioja. Kerhon jäsenmaksu oli 30
markkaa ja liittymismaksu 10 markkaa. Kerhon kotipaikka oli Helsingin
kaupunki. Puheenjohtaja ja sihteeri velvoitettiin anomaan Finnairin
Harrastuspiirien Keskuskerhon jäsenyyttä. Vuodesta 1978
seura onkin toiminut keskuskerhon alaisuudessa. Keskuskerho on
perustettu 16.12.1958, urheilusukeltajien liittymisvuosi oli siis
Keskuskerhon kahdeskymmenes toimintavuosi. Uutta Keskuskerhon
jäsenkerhoa esiteltiin Finnair-päivällä 2.9.1979.
Pidetystä näyttelystä tulikin paljon kiitosta ja
kerholaiset vetivät vielä voiton päivän aikana
pidetyssä köydenvetokilpailussa.
Seuralla on ollut käytössä jos jonkinlaista alusta.
Osasta on kuvia tässä linkissä.
TUKIALUKSET
Kaksimastoinen 28 metriä pitkä kaljaasi M/Aux Ingeborg. Laivalla oli
keittomahdollisuus, kivat hytit, sauna, kalastamismahdollisuus, kompressori.
Optomec Oy:n omistaja Harri ’Hara’ Holland ja Raimo ’Rami’ Raudaskoski omistivat
aluksen. Ingeborg on vanha hiekkajaala, joka edelleen toimii charter-veneenä
Helsingin edustalla. Kerholaiset vuokrasivat venettä 1970 luvun lopulla sekä
1980 luvulla sekä lyhyille sukelluksille Helsingin edustalle että pidemmille
retkille ja leireille. edustalla. Kerholaiset vuokrasivat venettä 1970 luvun
lopulla sekä 1980 luvulla sekä lyhyille sukelluksille Helsingin edustalle että
pidemmille retkille ja leireille.(Esa, Mare) Heikki Moisio myös ajoi alusta. Hän
ja Esa Teerioja tapasivat toisensa laivan kannella.
Heikki Moisiolla oli oma fiskari kahdeksan vuotta. Hän luopui siitä vuonna 1985.
Leireillä käytetty Busteri oli Finnairin mökkiläisten käytössä ollut vene.
Seiskarin ja Nauticatin sen jälkeen, omisti Hans `´Hani´` Sachse. Hans antoi
kerholaisten käyttää veneitään, sillä Heikki Moisio ja Pasi Saaranen korjasivat
ja huolsivat veneet palkkiona käytöstä. (moisio) Kumivenen oli Barbara I, jonka
omistivat Hans ja Moisio. Tuff-Tuff ?
Vuodelta 1988 ensimmäinen merkintä Hans Sachsen Katicat veneestä. Vene oli
Nauticat ja yleisessä käytössä ollut lempinimi tuli Hansin vaimon nimestä Kati.
Mian omisti Sukeltajat Ry, Arska ja Stime ostivat sen seuraavaksi.
Magneetti tai Aeqviidu Riian edeltäjä. Touho, Veikko Keke Rasinen, Antti Höyden,
Antti Paronen . Alus oli 1991 syysleirillä
Riia oli alun perin neuvostoliittolainen Puna-armeijan vartiolaiva, vuonna 1963
rakennettu, Suomenlahdella. Legenda kertoo, että Neuvostoliiton jälkeen
virolaiset ostivat veneen, tarina kertoo, että miehet olivat salakuljettaneet
kurdeja Virosta Ruotsiin.Viron rannikkovartiosto nappasi lastin ja keikka jäi
siihen. Virolaiset sukeltajat ostivat aluksen ja pojat ostivat sen sitten
heiltä. Riia 1994 tai 1995. Haettiin Riian lahdelta Virosta. Nimi on peräisin
tästä se ei ole laivan alkuperäinen nimi. Touho, Janne ja Keke, Esa Semeri
omistivat laivan alun perin. Poma osti Keken osuuden. Ostivat yhdessä Esan ulos,
hänellä ei ollut riittävästi aikaa. Riia on ainoa alus, joka on lähtenyt
vetämällä käyntiin. Matkalla Virosta Suomeen aluksen moottori sammui, eikä
lähtenyt enää käyntiin. Merivartiosto kutsuttiin paikalle. Se otti Riian
hinaukseen. Hinattaessa pojat menivät konehuoneeseen ihmettelemään mitä oli
mahtanut tapahtua ja samalla kone lähti käyntiin heidän koskematta yhtään
mihinkään. Riia siis lähti hinattaessa käyntiin.
Uitto 10 Maren kemistä hakema hinaaja
Dania kuidutettu puuvene n.11m pitkä, Maren
Orbit, yli 20m pitkä metallialus. Orbit ry omistama.
Barbara II, venäläinen kovapohjainen kumivene 70hp kpneella
Ja Barbara III kovapohjainen 90hp koneeella varustettu
Alla joitakin rajapyykkejä historian varrelta.
Vuonna 1979 seura liittyi Suomen
Urheilusukeltajien liittoon. Liittymishetkellä jäseniä
oli seurassa 17.
Vuonna 1982 kerhon yhteisestä merkistä
järjestettiin kilpailu
Vuosi 1983 oli kerhon 10-vuotisen
toiminnan juhlavuosi. Päivälleen kymmenen vuoden kuluttua
kerhon perustamisesta 2.9. vietettiin juhlia ravintola Vanhalla
Polilla
Vuonna 1985 Finnairin harrastuspiirien keskuskerho
myönsi Finnairin Urheilusukeltajille IAU:n lahjoittaman
kannustuspokaalin, joka annetaan aktiivisimmin toimineelle kerholle
kiertopalkinnoksi.Myöntämisperusteena oli myös
ASIA-kilpailujen voitto
Vuonna 1986 Eggo vihdoin löytyi
Vuonna 1993 järjestimme ASCA:n prediumissa
Vuonna 1996 järjestimme ASCA:n Prediumissa. -96/97 olimme mukana
Ju88 etsinnässä ja tunnistamisessa Hangon lähellä.
Vuonna 1998 kerhon 25v vuosijuhla pidettiin Wellamo ravintolassa
Vuonna 2003 30v Furuvikissa Jollaksessa.